Parit viime päivät on ollu hassuja. Uusia tuttavuuksia, oikeestaan mukavia semmosia. Vilpitöntä onnellisuutta toisten ihmisten puolesta(joku varmaan arvaa että mistä puhun. Kyllä, oon oikeesti onnellinen kyseisten ihmisten puolesta). Vahingoniloa toisesta. Valonpilkahduksia omassa elämässä.
Iskän luota on ihanat maisemat. Aina.
Skyrim-videoita, joille nauroin oikeesti. Pelottava Kaunapeli, pelkäsin että mun sydän pysähtyy.
Käytiin Minjan kanssa lauantaina kuvaamassa pitkin Otavaa. Oli tosi kivaa vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa ja viettää aikaa. Katsottiin Titanic ja juteltiin ihmisille.
Hmmmm en tiedä mitä kertoisin paljastamatta kuitenkaan liikaa.
Viihtyisinaina mun uudessa villatakissa ja raitasukkiksissa. Ja tukka pystyssä. Ja mansikkateekuppi kädessä ja suklaalevy vieressä.
Onneksi on taas syksy ja onnellisuus.
Viimeiset lämpimät päivät taitaa olla pikkuhiljaa ohi. On syyskuu (jossei joku jo tienny). Eikä se haittaa, oikeestaan se on aika kivaa. Taidan kaivaa valkoiset maiharit kaapin pohjalta ja pipon kaapista.
Tuomas Kauhanen soi, kynttilät palaa eikä suklaa oikein maistu. Otsatukka kutittaa silmäluomia ja ylisuuri Stam1nan paita tuntuu pehmeältä ihoa vasten. Selän lihakset muistuttaa olemassaolostaan kipuilemalla, sain ne jotenkin _tosi_ jumiin.
Haluaisin vinyylilevyjä. Ja soittimen. Se tekisi mun huoneesta täydellisen. Silloin viihtyisin täällä tosi hyvin.
Pelkään olevani ihastunut, ja pelkään vain siksi, että satutan itseni taas. Vastapuoli ei näytä minkäänlaisia tunteita, mutta ehkä se on ihan hyvä. Vaikka…. olisin jo valmis jatkamaan eteenpäin. Rakastamaan paremmin kuin koskaan.
Olen oikeestaan ihan tosi onnellinen.
ihana nita ! :)
VastaaPoistakiiiitos Pauliina ♥
Poista