21.8.2013

Oon niin nolo

Terve ja heipähei. Päässäni velloo järkyttävä vitutus (niinkuin joka päivä), mutta päätin silti pistää näppäimistön laulamaan.

Otsikko kertoo tarpeeksi. Oon koonnut teille itsestäni "noloja" faktoja, nyt, olkaa hyvät.

1. Röyhtäilen _aina_. Ja joka paikassa. Ravintolassa, ruokapöydässä, leffaa kattoessa, koulun ruokalassa… Ja mun reaktio on on aina "NO OHO! katoppas"… Ja julkisilla paikoilla mitä kovempaa röyhtäsee, sen parempaa. Oon myös röyhtäyskisoissa aika haka ♥

62297_4967851245089_104541997_n

2. Kun istun/kävelen jossain kuulokkeet päässä, pelkään että mun keho pitää itestään outoja ääniä. Esim. mun maha murisis tavattoman kovaa tai oudolla tavalla… hyi ois ihan kamalaa.

3. Oon loppujen lopuks aika kovaääninen. Ujo, mutta kovaääninen. Puhun aika kovaa koska oon tottunu siihen kotona, kaikki puhuu kovaa ja kaikki sanoo "MITÄ???" joo… Ja nauran tosi kovaa. Ja kun kävelen ilman sukkia ja kenkiä niin läpsyttelen mun jalkoja lattiaan koska se on maailman hauskin ääni!

1005387_572330059474959_1458204356_n

4. Jos etitte laiskaa/lusmua ihmistä, niin täällä minä olen. Oikeesti, joudun joka aamu potkimaan itteäni persuuksille, et saan itteni selviytymään kouluun tai ylipäätään sängystä ylös. Myöskin keksin hienoja keinoja välttää sen kouluunmenon, jonka takia ysiluokka menikin vähän niin ja näin koska olin turhan paljon poissa.

Oon myös laiska muillakin tavoilla, kotitöihin vastaan että kohta, ja jos istutan perseeni sohvalle, se myös pysyy sinä.

5. Olen äärettömän epäsosiaalinen ilmestys. Ehkä se johtuu puhevioista, mutta varsinkin uusien ihmisten seurassa olen hyvin hiljaa. Ja musta tuntuu aina et ihmiset haluaa mulle pahaa, tai vähintäänkin naureskelee mulle. Musta on tullu ihan ylivarovainen, jonka takia viihdynkin oikeastaan aika hyvin yksin. Kotona varsinkin. Ja se alkaa huolestuttaa jo mua itseäni, että eron jälkeen mun sosiaaliset kontaktit on kahdella kädellä laskettavissa.

1095045_572344812806817_86171870_n

6. Oikeesti, mulla on paskin kunto _ikinä_. En jaksa juosta kuin ehkä 100 metriä hätäseen kerrallaan ja senkin jälkeen en saa henkeä 2 minuuttiin. Ei puhettakaan juoksulenkeistä. Painoista menee ehkä 10 kiloa ja siihen se riittää. Ainoot hyvät lihakset mulla on jalkalihakset. Niitä kuitenkin tuli treenattua lentopallossa ja semipätkä kuin olen, niin varvastelen joka päivä tavoitellessani mukia/lautasta/ruokaa. Oon viimeaikoina ollu tosi epävarma mun painosta mutta en saa asialle mitään tehtyä, tälläkin hetkellä kiskon suklaata naamariin minkä jaksan.

7. Viimeisenä vaan ei vähäisenä, pelkään maailman lapsellisimpia juttuja. Tässä kevyt lista:

- Pelkään että kun hyppään veteen, mun jalka osuu ruumiiseen/laivaan/pyörään/mutaan/kalaan/ihansama

- Pelkään pimeää. Ihan tosissaan pelkään.

- Pelkään lintuja ja perhosia. Terveisin, jonotin kaksi päivää Kaisaniemessä lokkien ympäröimänä ja juuri kun ne hellitti vähän iskuaan, joku valopää syötti niille pitsaa. Hei oikeesti, joku täällä on kuolemassa paniikkiin!!

Ja siis. Yöperhoset. Hyiii helvetttiiii

- Pelkään sydänsuruja

Tässä nyt jotain.

Okei, vähän erilainen postaus tällä kertaa! Kertokaa mielipiteitä? Ja jos joku muu haluaa kokeilla tätä samaa, niin linkatkaa omat postauksenne kommentteihin koska ois tosi mielenkiintosta tietää muiden ns. "noloja" faktoja! Vaikkei nää nyt niin hirveen noloja ollutkaan…

Oon tehnyt hirmu listan kalenteriin mitä blogiin on tulossa, luvassa mm. päiväni kuvina, lempivaatteet, mielipiteet vol. 2 ja kuvapostaus! Näkyilkäämme siis pian ;) Nyt jatkan iltaa kera Nutellan ja How I met you motherin. Oon ihan koukussa… !

4 kommenttia:

  1. omg me pelätää täysin samoi asioita :'D

    VastaaPoista
  2. hahah voi eii toi lokkipaniikki juttu :DDD pelkään itekki lintuja ihan älyttömästi ja voin vaan kuvitella sen äksynaaman tossa tilanteessa XD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hyvä etten käyny lyömässä sitä akkaa joka sitä pitsaa tunki sille linnulle..... :DD

      Poista